Köysien opettelua

Kvartaalitalous on nykypäivänä kova sana. Tehdäänpä siis vähän tiliä alkuvuoden saldosta. Olen tehnyt työskentelyyni liittyen neljä tärkeää havaintoa joita aiempi empiirinen kokeilu tukee ja jotka ovat varmasti kaikille väitöskirjankirjoittajille tuttuja.

1) Tietotekniset apuvälineet nopeuttavat ja helpottavat työskentelyä huomattavasti kun niitä osaa käyttää. Siihen saakka ne ovat hidasteita.

2) Jos haluaa tosissaan kirjoittaa akateemista (tai mitään muutakaan) tekstiä, saa jatkuvasti lukea todella paljon lähde- ja tutkimuskirjallisuutta ja kirjoittaa väsymättömästi tekstiä, josta vain murto-osa osoittautuu jollakin lailla vakavasti otettavaksi.

3) Ainoastaan kirjoitettua tekstiä voi muokata ja parannella edelleen.

4) Jos keskittyy tutkimuksen tekemiseen ja omien ideoidensa esittelyyn erilaisilla muilla foorumeilla, blogiteksteille ja erilaisille sivuprojekteille jää oleellisesti vähemmän aikaa.

Tietoteknisiin apuvälineisiin liittyen osallistuin tammikuun lopulla Helsingin yliopistolla järjestettyyn New Research Frontiers: Digital Humanities, Big Data, and Social Network Analysis -symposiumiin, jossa esiteltiin verkostotutkimuksen työmenetelmiä ja opeteltiin käyttämään sen apuvälineitä. Koska oma tutkimukseni pyrkii tarkastelemaan vallan ja tilan suhdetta, verkostoanalyysi tarjoaa lupaavan lisätyökalun ihmismaantieteen metodien ja paikkatietoanalyysityökalujen rinnalle. Kaiken kaikkiaan oli innostavaa nähdä mitä toiset tutkijat olivat jo saaneet aikaan ja päästä tutustumaan verkostoanalyysin moniulotteiseen maailmaan. Kolikon kääntöpuolena on tietenkin se, että kaikki uudet työkalut vaativat oman opettelunsa ja ennen kuin ne hallitaan riittävällä rutiinilla, joutuu jonkin verran kompastelemaan. Kompastelun jälkeen voi kuitenkin hyvillä mielin todeta oppineensa jotakin uutta ja pääsevänsä analysoimaan tutkimusaineistoa hieman uudesta näkövinkkelistä.

Kirjoittamisen suhteen alkuvuoteen on väitöskirjatyön ohella liittynyt pari konferenssia joissa esittelin paitsi varsinaisen väitösprojektini tutkimusnäkökulmia, myös toista pitkään mielessä pyörinyttä projektia, joka liittyy varhaiseen keskiaikaiseen merilainsäädäntöön. Dies Medievales 2015: Suhteet -konferenssi kokosi jälleen yhteen suomalaiset keskiajantutkijat ja Merihistorian päivät 2015: Työ merellä, merihistorian- ja arkeologian kotimaisen kentän muutamalla ulkomaisella vieraalla ryyditettynä. Tällä hetkellä työn alla on artikkeli, joka jatkaa temaattisesti Merihistorian päivillä pitämääni esitelmää Oléronin merenkulkusäännöstä.

Matkustin helmikuussa vaimoni kanssa Yhdysvaltoihin, jossa vierailimme Brownin yliopistossa Rhode Islandilla. Tapasimme tutkijavaihtoa silmällä pitäen paikallisia ohjaajiamme ja selvittelimme asuntojärjestelyjä. Atlantin yli lentäessä mielessä kävi, kuinka helpoksi ja nopeaksi liikkuminen on muuttunut niistä ajoista, joita oma tutkimusintressini tarkastelee. Siinä, missä keskiajan ja uuden ajan taitteen löytöretkeilijät saattoivat käyttää kaksikin kuukautta Atlantin (tai Valtameren) ylitykseen, nykyään matka hujahtaa lentäen muutamissa tunneissa. Uskalias ja suorastaan hengenvaarallinen matka on muuttunut muutamassa vuosisadassa lähes yhtä triviaaliksi, kuin hiukan pidempi bussimatka kotimaassa.

Merihistorian päiviltä tarttui matkaan myös saalista – Muskottisota: Taistelu Itä-Intian maustesaarista (Giles Milton, John Nurmisen säätiö 2009) ja Yli maan äären: Magalhaesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri (Laurence Bergreen, John Nurmisen säätiö 2008), joista jälkimmäistä luen paraikaa. Raapustan tänne molemmista jonkinlaisen yhteismerkinnän kunhan saan kahlattua kummankin läpi. Ajallisesti kirjojen tapahtumilla on väliä noin sadan vuoden verran. Magalhaesin uskalikkomainen purjehdus ajoittuu pian Kolumbuksen matkojen jälkeen, kun Eurooppalaiset hallitsijat ovat vasta lähtemässä toden teolla laajentamaan valtapiiriään, ja Muskottisota käsittelee 1600-luvun etupiirikamppailuja eurooppalaisten kauppakomppanioiden välillä. Tämä tarjoaa lukijalle herkullisen tilaisuuden tarkastella löytöretkien ja maustekaupan teemaa pidemmällä aikavälillä – Maustesaarille johtavaa reittiähän Magalhaesin Molukkien laivastokin Espanjan laskuun etsi.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s