Tutkimuskysymystä kartalle

Kun suorittaa jatko-opintoja etäopiskelijana, saattaa toisinaan kaivata ympärilleen tutkijayhteisöä. Vaikka lukeminen ja kirjoittaminen ovat pitkälti henkilökohtaista kurinalaisuutta ja innostusta vaativia työmuotoja on ensiarvoisen tärkeää päästä koettelemaan omia ajatuksiaan ja työmenetelmiään akateemisen yhteisön parissa. Ainoastaan asettamalla oman tapansa tehdä avoimen keskustelun ja tarkastelun kohteeksi, järkevin reitti määränpäähän alkaa selkiytyä. Akateemisessa maailmassa erilaiset seminaarit, konferenssit, työpajat ja vertaisarvioidut julkaisut edustavat tätä keskustelua työyhteisössä normaalisti käytävän ajatustenvaihdon ohessa.

Sivusin jo viimeksi hieman Olaus Magnuksen Carta Marinaa suhteessa Harrisonin Skapelsens Geografi:hin. Tällä hetkellä selailen muun lukemisen ohessa Joseph Niggin teosta Sea Monsters. The lore and legacy of Olaus Magnus’s marine map (2013). Opus on tyyliltään kauniisti kuvitettu kahvipöytäkirja, jonka sisältö on hauskaa ja informatiivista, helppotajuiseen asuun puettuna. Nigg luotsaa lukijan Olaus Magnuksen kartan maailman halki Harrisonin makrotilassa, jossa mitä merkillisimmät merimiesten kuvaukset ja antiikin ajoista periytyvät kertomukset merihirviöistä saavat muodon Pohjanmerellä, Jäämerellä ja pohjoisella Atlantilla. Olaus Magnuksen meri on todellinen ihmeiden meri. Nigg analysoi Carta Marinan myyttiset hahmot ja esittelee antiikista ja keskiajalta 1500-luvun Eurooppaan juontaneen kulttuuriperintökaaren, joka nämä ihmeet on historian hämärästä kartalle kuljettanut. Samassa yhteydessä hän sitoo Olauksen työn niihin myöhempiin karttoihin ja kuvauksiin, joiden esikuvana se toimi. Kirjan lopussa Nigg vertailee kartassa kuvattujen moninaisten olentojen piirteitä olemassa oleviin eläimiin, jotka ovat luultavasti toimineet näiden myyttisten meripetojen esikuvina.

Pitämäni keskiajan ja merihistorian luennot Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla ovat tältä keväältä päättyneet. Osallistujamäärä oli runsas – kumpikin luentosarja veti täyden luokan – ja aihepiiristä virisi mukavasti keskustelua. Keskiajan historia ja niinkin rajattu aihe, kuin keskiajan merihistoria, näyttävät herättävän ilahduttavan paljon mielenkiintoa. Olen kevättalven mittaan saanut pari uutta ajatusta merihistoriallisia kehityslinjoja avaavien luentojen aiheiksi ja toivon, että ne otettaan osaksi syksyn 2014 opetusohjelmaa.

Mitä jatko-opintojeni etenemiseen tulee, koin seminaariosallistumisen ja tieteellisten artikkelien julkaisuprosessia esittelevän koulutuspäivän Joensuun kampuksella oikein hyödyllisiksi. Oli mukava tuntea olevansa osa akateemista yhteisöä ja huomata kuinka vastaanottavaisia ja kiinnostuneita seminaariryhmäläiset aiheestani olivat, vaikka keskiaika ja merihistoria ehkä tuntuivat useammallekin hieman vieraammilta aiheilta. Kysymyksenasetteluni on käytyjen keskustelujen ansiosta täsmentynyt ja tutkimuksen lähtöasetelmat vaikuttavat innostavilta.

Kaiken lisäksi sain tohtorikoulutusohjelman vetäjältä luettavakseni Pähkinäsaaren 1323 rauhan aluejakoa käsittelevän artikkelin, jonka ahmin iltalukemiseksi lähes huomaamattani. Kuinka tällainen sitten liittyy merihistoriaan, Baltiaan tai Pohjoisiin ristiretkiin? Tutkimusaiheeni polttopiste on hiljalleen siirtynyt laivojen konkreettisesta käytöstä tarkastelemaan laajempaa temaattista kokonaisuutta: vesistöjen roolia vallan muotoutumisessa ja vuorovaikutuksessa Baltian ristiretkillä. Täsmentynyt kysymyksenasettelu edellyttää myös uusien tarkastelukulmien, kuten maantieteen tilakäsityksen, ottamista huomioon.

Artikkelijulkaisemisen koulutuspäivänä vertaisarviointia ja julkaisuprosessia tarkasteltiin tieteellisten aikakausijulkaisujen toimittajien esittelemänä. Sain vuodenvaihteessa kunnian kirjoittaa syksyllä ilmestyvään Nautica Fennica 2014 -vuosikirjaan artikkelin ”Laivojen käyttö Baltian ristiretkillä Heinrici Chronicon Livoniae:n näkökulmasta”. Teksti hyväksyttiin julkaistavaksi vertaisarvioinnissa, mutta koulutuspäivän annista olisi varmasti ollut artikkelia laatiessani paljon hyötyä. Julkaisuprosessiin liittyvien seikkojen lisäksi pidin erityisesti metatekstiä käsittelevää osuutta antoisana.

Tällä hetkellä odotan mielenkiinnolla huhtikuun alussa horisontin takana häilyvää seminaari- ja työpajamatkaa Aarhusiin, jonne valmistelen esitystä otsikolla: ”On Brackish Waters: Combining Textual and Archaeological Evidence in the Study of Baltic Maritime History ca. 800–1200 AD”. Esiluettavaksi lähetetyt työt näyttävät hyvin mielenkiintoisilta ja vaikka ainoastaan yksi käsittelee suoraan merihistoriallista aihepiiriä, herättivät monet teksteistä omankin työni kannalta hyödyllisiä ajatuksia. Aarhusin ekskursion antia käsittelen tarkemmin seuraavassa merkinnässäni.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s